15.3.2010 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan johtava kappalainen TM Marja Heltelä on asetettu ehdokkaaksi Helsingin hiippakunnan piispanvaaliin.

Marja Heltelä on vaalin viides ehdokas. Aiemmin mukaan kisaan ovat lähteneet kirkkoherra Leo Glad,tuomiorovasti Matti Poutiainen, hiippakuntasihteeri Irja Askola ja kirkkoherra Hannu Vapaavuori.

Ehdokasasettelu päättyy torstaina 18.3. Helsingin piispanvaalin ensimmäinen kierros järjestetään
tiistaina 11.5. ja tarvittaessa toinen kierros torstaina 3.6.

Uusi piispa vihitään virkaansa 12.9.2010 Helsingin tuomiokirkossa. Hän aloittaa virassaan 1.9.2010.

14.3.2010 Katolisen kirkon piirissä Saksassa ilmenneet pedofiliatapaukset eivät ole herättäneet keskustelua Helsingin katolisessa hiippakunnassa.

Helsingin piispa Teemu Sippo ei tunne Suomesta yhtään kirkon piiristä lähtöisin olevaa pedofiliatapausta.

- Media on liioitellut asiaa. Katolisen kirkon piirissä on tullut ilmi hiukan päälle sata tapausta, kun samaan aikaan poliisille on ilmoitettu kaikkiaan yli 200 000 pedofiliatapausta. Medialle on kuin löytöruoka, kun kirkolle käy näin, sanoo piispa Teemu Sippo Ylelle.

Saksassa kirkon oppilaitoksissa ilmenneistä pedofiliatapauksista on noussut kiivas keskustelu. Sen myötä on esitetty, että pappien selibaattivaatimus pitäisi purkaa.

Katolisessa kirkossa selibaattikysymys kuuluu kirkkojärjestyksen piiriin. Alun perin se ei ole ollut uskon asia. Kirkon elämän alkuvaiheessa papit voivat olla naimisissa.

Myös nykyisin katolinen pappi voi teoriassa olla naimisissa esimerkiksi silloin kun pappi on ”käännynnäinen”, joka on ennen katolista uraansa ollut esimerkiksi anglikaanisen kirkon jäsen. Mikäli kirkkoa vaihtava pappi on naimisissa, arvioidaan tapauskohtaisesti, voidaanko hänet hyväksyä sellaisenaan myös katolisen kirkon papiksi.

12.3.2010 Luterilaisuudessa pääsiäistä edeltävä ruokapaasto on yleisenä tapana kadonnut. Martti Luther piti tärkeänä, että paasto perustuu omaan haluun. Lutherin mukaan paasto on hyvä tapa, vaikka vain usko Kristukseen tekee ihmisen kelvolliseksi Jumalan edessä. Paastonaika on myös katumuksen, hiljentymisen ja lähimmäisenrakkauden aikaa.

Luterilainen Rauha Pulkkinen on tehnyt elämäntyönsä seurakunnan diakonissana. Hänelle paastonaika on puhdistumisen aikaa niin henkisesti kuin ruumiillisesti. Pulkkisen paastonaikaan kuuluu nestepaasto. Hän on nestepaastonnut jo 27 kertaa.

- Olen ottanut itselleni nestepaaston ja siinä toteuttanut hengellistä paastoa.

Pulkkinen ei ole tähänastisen elämänsä aikana kuullut luterilaisesta paastosta. Hänen mukaansa kukin voi paastota itselleen sopivalla tavalla.

Pulkkinen oli aikoinaan vetämässä paastoryhmää, josta hän sai asiantuntijan tukemana turvalliset eväät paastoon. Pulkkisen mukaan seurakunnilla olisi tilausta erilaisille paastoryhmille.

- Kun ihmiset taistelevat liikakilojensa ja läskiensä kanssa, niin minusta se olisi erinomaista, että voitaisiin ottaa joku asiantuntija, ja olisi ryhmäpaastoja ja monet rohkenisivat ruveta itse paastoamaan, kun ensimmäisen paaston voisi hoitaa valvotusti.

Horisontti-ohjelma kertoo kahdesta erilaisesta paastosta sunnuntaina 14. maaliskuuta klo 11 Yle Radio 1:ssä. Haastattelussa ovat luterilainen Rauha Pulkkinen ja katolinen Juho Kyntäjä.

12.3.2010 Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Leo Glad on asetettu ehdokkaaksi Helsingin hiippakunnan piispanvaaliin.

Glad on vaalien neljäs virallinen ehdokas. Aiemmin piispanvaaliin ovat lähteneet mukaan Espoon piispan erityisavustaja Irja Askola, Huopalahden seurakunnan kirkkoherra Hannu Vapaavuori ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Poutiainen.

Ehdokasasettelu päättyy torstaina 18.3.2010 klo 16. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan tarvitaan ehdokkaan suostumus sekä vähintään kymmenen äänioikeutetun valitsijan esitys.

Uusi piispa vihitään virkaansa 12.9.2010 Helsingin tuomiokirkossa. Hän aloittaa virassaan 1.9.2010.

11.3.2010 Arkkipiispan vaalin voittanut Kari Mäkinen sanoi tasaisen vaalin kertovan siitä, että kirkko ei ole yhden äänen ja totuuden kirkko. Vaali kertoo myös Mäkisen mukaan siitä, että kirkolla on edelleen paikkansa täytettävänään ja että kirkko koskettaa ihmisiä heidän arkisessa elämässään.

- Mitä kirkossa tapahtuu ja minkälainen kirkko on, on edelleen merkityksellistä suomalaisessa todellisuudessa. Tällä tavalla toteutuu vuorovaikutuksen, avointen ovien kirkko. Toivon, että se keskustelu jatkuu, johon tässä vaalissa päästiin. On syytä pitää yhdessä huolta siitä, että ne ovet eivät sulkeudu.

Kiitospuheessaan Mäkinen kiitti perheensä ja tukiryhmänsä ohella vastaehdokastaan Miikka Ruokasta.

- Vaali oli poikkeuksellinen julkisuutensa vuoksi. Miikka Ruokanen jakoi tämän prosessin kanssani ja laittoi itsensä likoon. Se oli arvokasta ja olen kiitollinen siitä, Mäkinen kiitti kilpakumppaniaan.

Kysyttäessä vaalien alla nousseista teemoista Kari Mäkinen nostaa esiin ihmisen elämän kannalta keskeisten asioiden etsimisen. Mäkinen näkee kirkon tehtävänä muistuttaa tärkeimpien asioiden olevan niitä, joita ei voi ostaa tai myydä.

- Ihmistä ei voi eikä pidä ostaa tai myydä. Uskoa, toivoa tai rakkautta ei voi ostaa tai myydä. Puhdasta ilmaa, vettä tai luontoa ei voi viime kädessä ostaa tai myydä. Jumala ei ole kaupan. Pyhää ei voi ostaa tai myydä, Mäkinen summasi.

Kari Mäkinen peräänkuulutti yhteistyötä kirkon eri ryhmien ja itsensä välillä.

- Haluan etsiä avoimempaa, rehellisempää ja aidompaa keskustelua, jonka pääasia ei ole oikeassa oleminen vaan jakaminen.