ONNEA MATKAAN USKO TOIVO RAKKAUS-KAMPANJA!

November 24th, 2007 by admin

Helsingin seurakuntayhtymä aloitti viime lauantaina Usko toivo rakkaus-kampanjan. Tyyli on retrohenkinen ja itseironinen. Heti alkumetreillä kävi selväksi, että nyt tulee lunta tupaan. Tästä tyylistähän eivät kaikki tykkää! 

 Ensimmäiset puhurit ovat jo viuhuneet.  Kampanjalle on ennakoitu samaa ankeata kohtaloa kuin SDP:n vaalimainonnalla oli. Väärä tyylivalinta kaataa koko hankkeen, monet ovat ennustaneet.

Onkohan noin? Jo muutaman päivän aikana on saavutettu ensimmäinen tavoite. Kampanja on totisesti tullut huomatuksi. Toinenkin tavoite alkaa häämöttää. Räväkkä tyyli murtaa kirkon kyseenalaista mainetta tosikkomaisena ja pönäkkänä laitoksena. Mutta kolmas tavoite on kaukana. Miten kolmen vuoden mittainen kampanja saavuttaa päätavoitteensa, nuoret aikuiset ja saa heidät sitoutumaan kirkkoon?

Eipä kuitenkaan ammuta alas heti kättelyssä rohkeaa suunnitelmaa. Aikaa on. Yllätyksiä on varmasti tulossa. Sitä paitsi, kirkon työ on pitkäjänteistä puurtamista vuosisadasta toiseen. Yhdessä hetkessä ei saada mitään merkittävää aikaan. Tärkeätä on kuitenkin uskoa asiaansa.

 Parasta kuitenkin on, että kirkossa on viimein havahduttu huomaamaan, etteivät nuoret aikuiset pahuuttaan ja ymmärtämättään jätä kirkkoa. Kirkolla vain ei ole ollut erityistä kiinnostusta heitä kohtaan. Toimiessani Helsingin tuomiorovastina havahduin huomaamaan, että aivan työhuoneeni vieressä Kampissa asui 5000 nuorta aikuista eikä heitä varten ole yhtäkään työntekijää, ei yhtäkään yhteydenottoa eikä minkäänlaista toimintaa. Yritin toimia jonkinlaisena unilukkarina asiassa ja nyt huomaan, että asia on saanut tuulta siipien alle.

Nuoret aikuiset on löydetty. Se lupaa hyvää! Kampanjalle voi käydä miten tahansa. Hienoa on kuitenkin, että nyt on aloitettu pitkä ja määrätietoinen marssi nuorten aikuisten maailmaan!

Posted in Heikan kirjoituksia | | 6 Comments

TEHDÄÄN YHDESSÄ KOULUISTA TURVALLISIA!

November 9th, 2007 by admin

Olin viime keskiviikkona kirkolliskokouksen täysistunnossa, kun Kirkon tiedotuskeskuksen toimittaja kävi kuiskaamassa korvaani, että Jokelassa on tapahtumassa jotakin poikkeuksellista. Kävi ilmi, että oli sattunut  ampumavälikohtaus, mutta uhreista ei vielä siinä vaiheessa ollut tietoa. Tunnin parin sisällä kävi sitten selväksi, että Jokelassa oli käynnissä kansallinen murhenäytelmä.

Tästä alkoi usean päivän tapahtumasarja, jossa Tuusulan seurakunnan ja pääkaupunkiseudun seurakuntien työntekijät kantoivat vaivojaan säästelemättä Jokelan koululaisten, heidän vanhempiensa ja opettajien tuskaa. Kiitos teille kaikille! On hienoa, että kirkolla on teidän kaltaisenne voimavara! Olette olleet siunaus sadoille lapsille ja aikuisille!

Näistä tapahtumista voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Tässä yhteydessä haluan kirjoittaa yhden päällimmäisistä huolenaiheista, jotka koskettavat minua koulu- ja tarhaikäisten isoisänä. Minua huolestuttaa se turvattomuus, jota koululaiset juuri nyt tuntevat ennen niin turvallisissa kouluissa.

Ajatelkaapa aikuiset, jos teidän pitäisi aamulla töihin lähtiessä pelätä henkenne puolesta. Juuri nyt lukemattomat lapset tuntevat sisimmässään levottomuutta ja turvattomuutta. Hyvää ja turvallista koulua varjostavat nyt ukkospilvet.

Tämä on iso haaste meille aikuisille. Meidän tehtävämme on palauttaa lasten luottamus kouluun. Tämä työ on aloitettava välittömästi. Opettajat, vanhemmat ja nuorisotyöntekijät, nyt meillä on missio!

Jokelan kriisityö ja järkyttyneiden tervehtyminen ottaa aikansa. Arki on kuitenkin hiljalleen palaamassa. Tervehtyminen voi alkaa myös koko Suomessa. Jokelan kriisi on havahduttanut meidät huomaamaan että koulut tarvitsevat meitä. Saattaa olla, että tämä murhenäytelmä ajan mittaan tuo myös hyviä seurauksia. Koulut ovat nyt joutuneet polttopisteeseen. On aika käydä kansallisiin talkoisiin!

Posted in Heikan kirjoituksia | | 7 Comments